30. elokuuta 2010

onko blondeilla todella hauskempaa?

No moro moro (liian) pitkästä aikaa! Mutta minkäs sille voi kun on pitkä kuuma kesä ja säpinää vaikka minkämoista... :) Inspiraatiota ja ideoitakin olisi jos vaan löytyisi aikaa ja energiaa niiden toteuttamiseen, mutta ehkä nämä viilenevät ilmat ajaa paremmin sisälle datailemaan. Kesän aikana otettuja kuviakaan oon hädintuskin saanut kameran syövereistä koneelle asti (lue: kovalevy täynnä, operaatio järjestä kuvat ulkoiselle kovolle vielä edessä...) vaikka kohta pitäisi alkaa tehdä tilaa ihanille utuisille, hämärille syksyisille otoksille!

hiuskollaasi

Anyhow, kampaaja häämöttää tämän viikon perjantaina ja edessä on pienoinen valinnanvaikeus; jokasyksyinen himo kauniin kastanjan- tai suklaanruskeita hiuksia kohtaan versus tällä hetkellä päässä oleva luonnollinen, kinuskinen raidoitettu vaalea. Järki taistelee tätä muodonmuutosta vastaan, sillä kolme vuotta sitten noin vuoden ajan olleet tummat hiukset jättivät arven muistoihin - jatkuva taistelu juurikasvua vastaan. Kampaajalla raaskii käydä noin kolmen kuukauden välein, itse en epäonnistuneiden yritysten jälkeen uskalla hiuksia värjäillä varsinkaan noin suurilla sävyeroilla, ja nopeasti kasvavat hiukseni vaatisivat uutta väriä tyveen vähintään kuukauden aikavälein jotta kalju-efekti voitaisiin välttää.

IMGP4418
ennen vappua otettu kuva hiusväristä, joka on pysynyt melko saman tähän asti.

Tällä hetkellä värini on paras pitkiin pitkiin aikoihin, kuvailin sitä värjäyksen jälkeen täydelliseksi. Nyt sen haalistuttua hieman vaaleammaksi tyvikään ei erotu ollenkaan - tukka värjättiin tosiaan ennen YO-juhlia joten se on ehtinyt jo kasvaakin useamman sentin. Siltikin olen hieman kyllästyvää sorttia... jos käy kampaajalla, on tarkoitus saada hieman vipinää hiuksiin, jotain uutta ja ihanaa! Keskijakauksesta ja juuri sopivasti pois kasvatetuista otsahiuksistakaan en haluaisi vielä luopua, joten ovi onneen ei taida löytyä siitäkään vaihtoehdosta.

hiuskollaasi2

Olen ollut koko elämäni ajan blondi; lukuunottamatta hairahdusta viininpunaiseen kuudennella luokalla ja brunettena viettämääni vuotta ysiluokalla. Havainnollistavia kuvia (siis päivänvalon kestäviä) minusta ruskeahiuksisena on melko vähän, ymmärrettävästi tyylini ja väri ysillä olivat hieman erilaiset kuin mitä nyt tummemmalta lookiltani haen. Blondiuden aikana olen kuitenkin kokeillut monenlaista tyyliä; erilaisilla otsahiuksilla, ilman, otsahiukset ylhäällä, sivulla, letillä, hiukset pitkinä, suorina, kiharina ja viime syksynä pätkäisin jopa polkkamitan vaihtelun vuoksi, nyt ne ovat taas kasvaneet reilusti olkapäiden yli. Hiukset ovat siis nyt erittäin hyvässä kunnossa eivätkä siis kärsisi suuresti värjäämisestä.. Ainoa pelkoni juurikasvun lisäksi onkin, että mitä jos haluankin taas kesällä ihanan, vaalean, boheemin hippitukan? Vaalennusprosessi, keltaisuuden poistuminen ja oikean sävyn löytäminen vievät kuitenkin pitkän aikaa - minulla siinä meni suunnilleen vuosi-puolitoista, tai noin kuusi kampaajakäyntiä.

muoks2
muoks

Näin vaalea iho kuin minullakin on vaatii kuitenkin aika paljon ajattelua; liian tumma/vääränsävyinen väri imee sen vähänkin elon kasvoilta, kun taas sopivan lämmin mutta ei liian korostaisi sinisiä silmiäni ja ihon kuulautta. Jotenkin myös tuntuu että tumma hius vaatisi vaalealta enemmän meikkiä, tai vähintään sen ripsivärin, mikä mietityttää kun on huidellut puolet kesästä ihan au naturel... toisaalta taas talvisin meikkaan muutenkin huolellisemmin kuin kesällä, couperosahtava iho vaatii sen etten sentään tomaatilta näytä pakkasen kohdatessani. Ja sitten se juurikasvu... Toisaalta ja toisaalta :D Auttakaa nyt herranjumala ihmistä hädässä!

Joten; jatkuisiko huolettoman blondiuden aikakausi vai siirrynkö särmään ruskeaan?

ps. ajattelin kyllä etten ihan vielä perjantaina tee lopullista päätöstä, vaan juttelen kampaajan kanssa mm. erilaisista vaihtoehdoista sen tyven värjäämisen kanssa, josko vaikka löytyisi jokin hyvä markettisävy jolla voin pelastaa hiukseni kampaajakäyntien välissä?

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

BLONDI JA TUO LYHYT MALLI, IHANAT! <3 sori caps, innostuin turhan paljo, maksasin mitä vaaaan tommosista hiuksista! ((;

Anna kirjoitti...

Äh vittu, mulla sama ongelma. Oon nyt puol vuotta, enemmänki, himotellu takas ruskeaan, mut se pirun juurikasvu... huoh.

Anonyymi kirjoitti...

moi: )

voisitko tehdä minitutorialin tosta silmämeikistäsi? esim. tuossa otsatukka-kuvassa on niin täydellisen näköiset ripset.. rajaatko silmät vai miten on noin mustat? (haluaisin käyttää rajausta enemmänkin, mutta en halua että silmät näyttäis pienemmiltä. :S)

kiitos,
ulppu

juuli kirjoitti...

anonyymi, haha kiitos paljon ! :) musta tuntuu että lyhyeen en taida kuitenkaan palata kun nää pitkät on niin paljon helpommat laittaa, oon pirun laiska sen suhteen :p

annalie, i know! mäkin joka syksy vähintäänkin ja muutenkin aina kun joku hieno julkkis vaihtaa tummaan ja näyttää niiiin paljon paremmalta ja äh äh äh :-D

ulppu, juu voinhan mä sellaisen tehdäkin, vaikka ei siihen mitään ihmeellisyyksiä tarvita :) kaikessa lyhykäisyydessään käytän mustaa nestemäistä rajauskynää (Lumenen blueberry -versio on lemppari, kun siinä on sopivan jämäkkä ja paksu se pää) ja mustan mustaa ripsaria, false lash effect on jo hetken ollut suosiossa. Sotken meikatessani aika paljon, joten teen yleensä meikin "väärin päin" eli ensin rajaukset ja ripsari ja sit vasta pohja.

1.Rajausta sudin ihan reilusti paksusti niin että saan ihan ripsen tyveen silmäkulmasta silmäkulmaan, ulkokulmasta nostan rajauksen kissamaisesti vähän ylemmäs ettei ulkonurkka "valahda" liian alas. rajauksen muodolla ei tässä kohtaa ole vielä väliä, kunhan sitä on tarpeeksi lähellä ripseä.

2. sitten syy miksi kuluu paljon vanupuikkoja; kastan puikon silmämeikinpoistoaineeseen ja muotoilen sillä rajauksen tasaisemmaksi ja oikean paksuiseksi. teen yleensä silmän kerrallaan niin ettei rajaus ehdi vielä kuivua kunnolla, näin ylimääräiset lähtee helpommin pois.

3. kun rajaus on vähän kuivunut (ettei taivutin sotke vaivalla tehtyjä rajauksia) , taivutan ripset ja sudin ripsarin ihan tavallisesti, mutta sotkua säästelemättä, ne saa kuitenkin sitten samaan tapaan vanupuikolla pois. näin sen saa parhaiten ulkonurkkaankin ja alas asti :)

havainnollistavampia kuviakin voin jossain kohtaa laittaa jos jäät vielä niitä kaipailemaan, mutta näin kaikessa yksinkertaisuudessaan :) äläkä lannistu jos tuntuu ettei heti onnistu, nykyään tää operaatio menee viiteen minuuttiin mutta pari vuotta sitten kun aloin näin meikkaamaan rajausten tekemiseen meni puolikin tuntia kun aina otin liian paljon pois tai muodosta tuli huono ---> alusta :D

Anonyymi kirjoitti...

Mä kyllä tota blondia kannattaisin, sopii sulle älyttömän hyvin! Ite oon oikeesti blondi mutta tuli viihdyttyä brunettena kolmisen vuotta ja nyt kun siirryin takas omaan väriin, tuntuu se jotenkin niin paljon enemmän omalta jutulta!Toi juurikasvu on niin _helkkarin_ hankala ettei mitään rajaa, ja kyllä se niin usein on että vähän enemmän omaa väriä muistuttava sävy sopii paremmin :)! teillä on superkiva blogi <3

juuli kirjoitti...

anonyymi, kiitos paljon, molemmista kehuista! :) pitäisi tässä koittaa ryhdistäytyä päivittelyssäkin niin on jotain luettavaakin :p joo kyllä toi muisto juurikasvusta kirpaisee vieläkin kolmenkin vuoden jälkeen, etenkin kun nyt on ollut just koko kesän semmonen väri et se on kokoajan hyvä :) saas nyt nähdä maltanko vielä pysytellä tässä... varmaan ainakin vuoden parin sisällä on pakko taas koittaa tummempaa, hiukset on onneks uusiutuva luonnonvara! sen näkee sitten, vielä en perjantaina värjää mut saa nähdä mihin päädyn kun oon pohtinut asiaa luottokampaajan kanssa... :)

Anonyymi kirjoitti...

heei, ihanaa kun olit jaksanut vastata! :) laitatko siis silmän ihan sisänurkasta asti rajauksen? ja jätätkö sen tasapaksuksi vai..? :D näin nää tohelot ei mitään kuitenkaan ymmärrä vaikka kuinka yrittää rautalangasta vääntää! :D

-ulppu

juuli kirjoitti...

anonyymi, joo tottakai, ei näitä kommentteja nyt niin paljoa ole etteikö voisi sen vertaa vaivautua ! :) mietinkin että olisko pitänyt tarkemmin vielä kertoa, kuva havainnollistais enemmän... koitan nyt selittää kuitenkin.

ja siis joo, aikalailla sisänurkasta asti (suunnilleen mistä ripsetkin alkaa, ehkä millin-pari aiemmin riippuen omasta silmästä) ja ei ihan tasapaksu.

sisänurkasta lähtee ihan ohuena tavallaan että iiiihan ohuesta paksunee n. 1/3 silmästä, siis sisänurkasta keskelle mentäessä ja sit kun on sopivan paksuinen niin oikeastaan lähelle ulkonurkkaa jatkuu samanpaksuisena. Sit siinä kun kaartuu vähän ylöspäin siinä ulkonurkan reunassa niin ohenee takaisin ohueksi. eli helposti sanottuna keskellä on tasapaksu ja reunoista menee ohuesta paksuksi :)

Anonyymi kirjoitti...

Wuhuuu oon löytäni sieluntoverini hiustenväriongelmien kanssa! Omistan niinikään mielettömän vaalean ja parhaimmassa kunnossaan kuultavan ihon. Huonoimmillaan näytän keitetyltä ravulta, eli couperosaa löytyy myös täältä.

Mä oon ollu koko elämäni joku ihmeen maantienruskea, siis se mikä oon luonnostanikin. Sit tajusin että vitsi, värjääminen vois olla kova sana. Ensimmäinen väri tais olla vaalentaminen raidoilla. Siitä eteenpäin oon kokeillu ihan kaikkea: hiekanruskeasta tummanpunaisen kautta lähes mustaan. Tällä hetkellä olen kohtalaisen aidon näköinen blondi (ja ei näy juurikasvu<3), mutta blondiuden myötä oon tajunnu että kaikkein eniten mä rakastin sellasta syvää punasta, joka mulla oli päässä joskus pari vuotta sitten. Joo, oon tosissani, punainen! Oikea sävy tuo mielettömän hyvin esiin kuultavan ihon, ei siis todellakaan korosta punaisuutta vaikka niin kuvittelis, ja korostaa ihanasti sinisiä silmiä. Vaaleilla raidoilla sai estettyä helposti tunkkaiseksi muuttuvan ilmeen. Se on seuraava johon mä palaan. Olis kiva nähdä miltä se näyttäis myös sulla :)

juuli kirjoitti...

Anonyymi, ohops, hiushistoria tosiaankin kuulostaa aika samankaltaiselta! Oikea värini on aika blondi mutta sellainen vähän ehkä vivahteikkaampi kuin se perinteinen, ainakin se ala-asteen kuvissa näyttää enemmän sellaiselta vehnäpeltomaiselta, tosin se on kyllä tummunut viimeisen kymmenen vuoden aikana enkä kasiluokan jälkeen enää ole edes nähnyt täysin omaa hiusväriä kun on aina ollut jotain väriä päässä (joko niitä raitoja tai sitten ihan kokoväri, tai puoliksi niinkuin ah kasilla alta tummat päältä oma vaalea<3 :D) :p

ja siis joo, kyllä muakin on houkuttanut semmonen tietynlainen punainen, semmonen ehkä punertava ruskea, joku mahonki tai sit vaan tosi syvänpunainen, uskon kyllä että vois näyttää kivalta kun omaan punapigmenttiä pisamien muodossa ja piilossa hiusvärissä (lämmin sävy tukassa heittää helposti punaiseen) :p ongelmana on vaan se että oon tosi tarkka värien yhdistelyn kanssa ja punainen hiusväri voisi rajoittaa mun kohdalla esim. vaaleeanpunaisen jne käyttöä :-D ehkä vähän tyhmää mut no can do :p